Kesä tuli, kesä meni, ipanat kasvoivat isoiksi ipanoiksi ja lensivät omiin koteihin. Vuosikin kerkesi tässä vaihtumaan. Paljon on siis tapahtunut sitten viime postauksen. Eipä huolta, tässäpä hieman meidän kuulumisia kuluneelta viime vuodelta.
Harjoittelimme pentujen kanssa valjaissa oloa ja liikkumista. Harjoituksia ei tarvinut sisällä tehdä kuin pari kertaa, kun kaikki pennut osasivat niissä olla jo mallikkaasti. Sitten olikin aika siirtää harjoitukset parvekkeelle. Kaikki ipanat olivat kyllä uskomattoman reippaita ja rohkeita ulkoillessaan ulkoilmassa.
Kiipeilypuusta tulikin nopeasti ipanoiden lempi lymy- ja lepopaikka. Kovasti puuta pitkin kirmattiin ylös ja alas. Siellä torkuttiin kuin käytiin myös Lyydi-mamman masulla.
Meillä keväällä kasvoi muutakin siperiankissan pentujen lisäksi. Nimittäin koriste- ja hyötykasveja parvekepuutarhaamme. Taimikasvatus ja siperiankissankasvatus voi olla haasteellista yhdistää, mutta meillä kasvoivat kasvitaimet pienissä teltoissa ja kisutaimet telttojen päällä. Kasvitelttojen välit ja päälliset olivatkin kaikkien suosikkeja! Kasvilamppu mukavasti lämmitti turkkia, joten lampun alla oli aivan ihana torkkua niin yksin kuin kaverinkin kanssa.
Kaikki ipanat saivat ihanat kodit ja niin tuli toukokuun puolivälissä aika heidän lähteä omiin koteihin. Ensimmäisenä pesästä lensi Vantaalle Helvi, jota siellä odottikin jo “kisuisosisko”, Norjalainen metsäkissa Viuhti. Seuraavana lähti Eino Helsinkiin ja viimeisenä Tyyne myöskin Helsinkiin. Haikein mielin saattelimme pennut maailmalle, mutta iloisin mielin odottaen, minkälaisia hauskoja uusia seikkaluja heille olisikaan luvassa uusien omistajiensa seurassa.
Kun pentupesä oli tyhjentynyt, oli myöskin meidän aika lähteä reissuun Rovaniemelle tyttöjen Mummilaan! Mummilassapa se vasta jännää olikin!
Vaikka porot Lyydiltä ja Liljalta jäi Lapissa näkemättä, oli Mummilassa todella jännää ja hauskaa. Siinä lyhykäiseen meidän viime vuoden kuulumisia. Mukavaa ja iloista alkanutta Uutta Vuotta!